19. helmikuuta 2025
 
        Kyberrikollisuudesta on tulossa valitettava tosiasia. Vuonna 2023 tietomurrot Yhdysvalloissa vaikuttivat yli 353 miljoonaan ihmiseen, ja kiristysohjelmahyökkäykset iskivät 73 prosenttiin organisaatioista maailmanlaajuisesti. Kyberrikollisuuden maailmanlaajuisten kustannusten odotetaan nyt ylittävän 15,6 biljoonaa dollaria vuoteen 2029 mennessä.
Yrityksille vaikutukset voivat olla tuhoisia. Viime vuonna tietomurrot maksoivat organisaatioille keskimäärin 4,88 miljoonaa dollaria, mikä on 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Mainevahinkoa on vaikeampi mitata, mutta se on mahdollisesti vielä haitallisempaa. Hiscoxin vuonna 2024 tekemän tutkimuksen mukaan kyberhyökkäysten kohteeksi joutuneet yritykset raportoivat huomattavista haasteista uusien asiakkaiden houkuttelemisessa. Kaiken kaikkiaan 43 % näistä yrityksistä kertoi menettäneensä asiakkaita ja 21 % liikekumppaneita.
Hakkereiden menetelmien kehittyessä yhä monimutkaisemmiksi edes nykyajan edistyneet turvatoimet eivät välttämättä riitä. Vaikka kyberrikollisuus on yhtä vanhaa kuin internet, pandemian jälkeinen verkkokaupan nousukausi vauhditti sen kehitystä, ja tekoälytyökalujen kasvava saatavuus on helpottanut massahyökkäysten automatisointia.
Onneksi suhteellisen uusi kyberturvallisuuden haara, uhkatiedustelu, kehittyy torjumaan uusia uhkia ennen kuin ne aiheuttavat vahinkoa. Tässä on mitä sinun tarvitsee tietää siitä.
Uhkatiedustelu on prosessi, jossa kerätään ja analysoidaan tietoa verkossa, jotta voidaan ennustaa ja arvioida organisaatiolle tai sen jäsenille vihamielisesti suhtautuvien ihmisten ja ryhmien aiheuttamia mahdollisia riskejä. Uhkatietojen analyysin ammattilaiset käyttävät näitä tietoja ehkäistäkseen mahdollisia hyökkäyksiä, kuten tietomurtoja, tietojenkalasteluhuijauksia ja kiristysohjelmahyökkäyksiä. Tarkastellessaan jatkuvasti verkkotoimintaa uhkatiedustelutiimit yhdistävät todisteita ja kontekstia muodostaakseen laajan kuvan organisaation digitaalisista riskeistä.
Tämä prosessi auttaa organisaatioita tekemään tietoon perustuvia päätöksiä tietoturvansa vahvistamisesta.
Esimerkiksi kyberhyökkäysten estämiseksi uhkatiedustelutiimit seuraavat jatkuvasti maanalaisia foorumeita ja hakkereiden keskustelua varoen merkkejä yritykseen kohdistuvista uhkatekijöistä. Analysoimalla keskusteluissa esiintyviä kaavoja, haittaohjelmien kehitystä ja vuotaneita tunnistetietoja asiantuntijat voivat tunnistaa mahdolliset hyökkäyskohdat ennen kuin niitä hyödynnetään. Jos tiedustelutiedot osoittavat, että kiristysohjelmaryhmä kohdistaa hyökkäyksiään tietyn toimialan organisaatioihin, tietoturvatiimit voivat ennakoivasti vahvistaa puolustusta, korjata haavoittuvuuksia ja toteuttaa uhkienetsintätoimenpiteitä riskin lieventämiseksi ennen hyökkäyksen tapahtumista.
Digitalisaation mullistaessa toimialoja, myös rikolliset taktiikat kehittyvät jatkuvasti. Mutta etsimällä ja tunnistamalla mahdolliset uhat verkossa ennen kuin ne toteutuvat, uhkatiedustelutiimit auttavat yrityksiä vahvistamaan puolustustaan ennakoivasti.
Uhkatiedustelussa käytetään erilaisia tietolähteitä, aina internetissä julkisesti saatavilla olevista signaaleista vaikeammin saavutettaviin ja kyberuhkatoimijoiden usein käyttämiin tietoihin. Uhkatietoasiantuntijat voivat käyttää näitä tietoja selvittääkseen, onko uhka pätevä, ja jos on, selvittääkseen parhaan tavan lieventää sitä.
Uhkatietojen neljä päätyyppiä ovat strateginen, taktinen, tekninen ja operatiivinen. Jokaisella on oma tarkoituksensa ja se palvelee organisaation eri päätöksentekotasoja.
Operatiivinen uhkatiedustelu keskittyy tiettyjen kampanjoiden mekaniikkaan ja antaa tietoa hyökkääjän motivaatiosta ja kyvyistä.
Strategiset uhkatiedustelutiimit omaksuvat laajemman näkökulman ja tarjoavat kokonaisvaltaisen ymmärryksen laajemmasta maisemasta pitkän aikavälin trendianalyysin ja jatkuvan makrotason dynamiikan havainnoinnin avulla, mukaan lukien geopoliittiset olosuhteet ja toimialan muutokset, jotka voivat vaikuttaa tuleviin iskuihin.
Tekninen uhkatiedustelu keskittyy tunkeutumisen sisäisiin toimintoihin, kuten hakkereitteihin, haittaohjelmien tunnisteisiin ja IP-osoitteisiin, ennustaakseen järjestelmiin kohdistuvia mahdollisia vaikutuksia.
Ja taktiset uhkatiedustelutiimit seuraavat rikollisten muuttuvia tekniikoita ja menettelytapoja auttaen organisaatioita pysymään askeleen edellä.
Tekoälyä ja koneoppimisjärjestelmiä käytetään yhä enemmän uhkatiedustelussa automatisoimaan valtavien tietomäärien keräämistä ja analysointia verkossa, mikä nopeuttaa vasteaikoja ja vähentää kustannuksia.
Koneoppimismallit voivat luokitella dataa, kääntää vieraskielistä tekstiä ja havaita hienovaraisia malleja historiallisissa tiedoissa tulevien hyökkäysten ennakoimiseksi. Auttaakseen ihmisanalyytikoita priorisoimaan uhkia tekoälyjärjestelmät analysoivat saapuvia todisteita, mikä vähentää analyytikoiden käyttämää aikaa väärien positiivisten tuloksiin.
Uhkatietoalustat sisältävät analyysit, trenditutkimukset ja löydökset, jotka on kehitetty tarkasteltuaan ja analysoituaan tietoja useista eri verkkotietolähteistä. Asiakkaat käyttävät sitten näitä ohjelmistojärjestelmiä vastaanottaakseen asiaankuuluvia hälytyksiä ja arvioidakseen mahdollisia uhkia reaaliajassa internetissä ja todellisessa maailmassa.
Sen lisäksi, että uhkatiedustelualustat luovat priorisoituja ja kontekstuaalisia hälytyksiä ihmisanalyytikoille, ne ohjaavat tiedustelutietoja tietoturvatyökaluihin, kuten palomuureihin ja tunkeutumisen havaitsemis- ja estojärjestelmiin, parantaen niiden kykyä estää haitallista toimintaa.