6. lokakuuta 2025
Mastercardille tehdyn uuden maailmanlaajuisen kyselyn mukaan seitsemän kymmenestä ihmisestä sanoo, että heidän tietojensa suojaaminen digitaalisilla alustoilla on vaikeampaa kuin oman kotinsa suojaaminen. Kyse ei ole vain vaikeusasteesta – useiden salasanojen muistaminen ja kertakäyttöisten pääsykoodien kanssa jonglööraaminen vs. avaimen kääntäminen tai hälytyksen virittäminen. Kyse on kyberuhan laajuudesta: Tuhannet murtovarkaat eivät yritä avata lukkoasi joka minuutti päivässä.
Kyberhyökkäysten aiheuttamat tappiot ja vahingot olivat viime vuonna 9,5 biljoonaa dollaria, mikä tekee kyberrikollisuudesta maailman kolmanneksi suurimman talouden – ja kasvussa tekoälytyökalujen laajan saatavuuden ansiosta, joilla tehostetaan huijauksia ja kiihdytetään hyökkäyksiä.
Aina aktiivisessa maailmassa elämisen riskit alkavat paljastua, ja 76 % kyselyyn vastanneista oli huolissaan kyberriskeistä, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä, kuin kaksi vuotta sitten. Reilusti yli puolet sanoo ajattelevansa kyberturvallisuutta ja verkkoturvallisuutta vähintään viikoittain – jopa useammin kuin omaa työturvallisuuttaan.
Harris Pollin viime kuussa 13 077 aikuiselle 13 maassa tekemä kysely paljasti myös, että nuoremmat ihmiset joutuvat todennäköisemmin verkkopetosten uhreiksi, että ihmiset häpeävät liikaa ilmoittaakseen rikoksesta ja, mikä ehkä huolestuttavinta, lähes 60 % sanoo petosten olevan niin yleisiä, että huijauksen uhriksi joutuminen on yksinkertaisesti väistämätöntä.
”Jos ihmiset tuntevat itsensä haavoittuvaisemmiksi virtuaalimaailmassa kuin omissa kodeissaan, se viestii siitä, että luottamus elämäämme hallitsevaan teknologiaan on uhattuna – ja työtä on tehtävä, jotta digitaalisen talouden täysi lupaus saavutetaan”, sanoo Johan Gerber, Mastercardin globaali turvallisuusratkaisujen johtaja. Esimerkiksi 66 % kuluttajista lopettaisi kokonaan ostosten tekemisen jälleenmyyjällä, jossa he ovat kokeneet maksutapahtumapetoksen, millä olisi valtava vaikutus pieniin yrityksiin, joilla on vähemmän resursseja uhkiin vastaamiseen ja joilla voi olla vaikeuksia palauttaa asiakkaiden luottamus.
”Luottamus ei voi olla jälkikäteen mietitty asia”, Gerber sanoo. "Sen täytyy olla digitaalisen elämämme perusta."
Perehdytäänpä tarkemmin joihinkin kyselyn tuloksiin.
Eri sukupolvet havaitsevat ja reagoivat kyberuhkiin eri tavoin. Z-sukupolven edustajista 43 % ja millenniaaleista 39 % kertoo joutuneensa huijausyritysten kohteeksi, kun taas X-sukupolven edustajista vain 22 % ja boomereista 14 % kertoo joutuneensa osallisiksi. Ironista kyllä, nuoremmat ihmiset sanoivat olevansa "erittäin varmoja" kyvystään tunnistaa uhkia – yksi viidestä Z-sukupolven ja millenniaalien keskuudessa, kun taas alle yksi kymmenestä X-sukupolven ja boomerien keskuudessa. Kun Z-sukupolven edustajilta kysyttiin, miten he suojautuvat petoksilta, he tarkistivat lähettäjän ennen sähköpostien avaamista tai käyttivät tietoturvaohjelmistoja ja -työkaluja harvemmin kuin vanhemmat ikätoverit, kun taas ikäluokkien edustajat ottivat harvemmin käyttöön biometrisen todennuksen sovelluksissaan tai digitaalisissa tileillään tai tarkastelivat ja muuttivat tietosuoja-asetuksiaan.
Asiantuntijoiden mukaan petokset, erityisesti romanssipetokset, jäävät huomattavasti aliraportoimatta, koska petokset ovat niin syvästi henkilökohtaisia ja ystävät, perhe ja jopa lainvalvontaviranomaiset syyttävät usein uhria. Kysely vahvisti tämän stigman tunteen: 59 % sanoo häpeävänsä, jos joutuisi verkkohuijauksen uhriksi, ja noin puolet sanoi, että heitä nolottaisi kertoa kenellekään, jos he olisivat kokeneet petollisen tapahtuman. Mutta hyviä uutisia: pelko saattaa olla liioiteltua. Paljon pienempi prosenttiosuus – vain 37 % – sanoi tuomitsevansa jonkun, joka on kokenut petollisen tapahtuman.
Tekoälyyn liittyvä ahdistus on laajalle levinnyttä. Ahdistus ulottuu tekoälyjärjestelmien hakkeroinnin ja käyttäjiään vastaan kääntämisen mahdollisuudesta automatisoituihin laajamittaisiin kyberhyökkäyksiin, tekoälyn luomaan äänen kloonaukseen huijauspuheluita varten ja syvähuijauksiin, jotka puuttuvat hallinnon toimintaan ja uhkaavat kansallista turvallisuutta. Lähes kolme neljäsosaa oli samaa mieltä siitä, että tekoälyn ansiosta verkossa on mahdotonta erottaa aitoa ja valetta, ja vain 13 % vastaajista oli "erittäin varmoja" kyvystään tunnistaa tekoälyn luomia uhkia tai huijauksia.
Myös sukupolvien välillä on eroja: noin puolet Z-sukupolven ja millenniaalien edustajista sanoo luottavansa tekoälyyn enemmän kuin ihmisen valvomaan turvallisuuteen, kun X-sukupolven edustajista vastaavat luvut ovat 44 % ja boomereista 31 %. Ja Z-sukupolvi oli optimistisin sen suhteen, että tekoäly voisi parantaa henkilöllisyyden varmentamista ja petosten torjuntaa seuraavien viiden vuoden aikana.
”Tekoälyyn perustuva talous voi edistää suurempaa kasvua ja syvempiä yhteyksiä vain, jos teemme yhteistyötä tehdäksemme luottamuksesta ja turvallisuudesta erottamattoman osan innovaatioista”, Gerber sanoi. ”Organisaatiot, jotka kutovat luottamuksen – ja turvallisuuden – jokaiseen teknologiakerrokseen, menestyvät.” Vain tällä tavoin voimme luoda digitaalisen tulevaisuuden, joka on sekä joustava että rajaton.