ISO 20022: onko se pakollinen kotimaisten maksujen käsittelyssä?

ISO 20022 -standardi on ollut olemassa vuodesta 2004 lähtien – ja vaikka se on vienyt kaksi vuosikymmentä, vauhtia on vihdoin saatu aikaan rajat ylittävien ja suurten arvojen maksujen optimoinnissa ja parantamisessa. Seuraava haaste, johon on vastattava, on: mitä tämä tarkoittaa kotimaisille maksuille – onko siirtyminen välttämätöntä? Ja jos ei, niin mitkä ovat siirtymisen hyödyt ja mitkä käyttötapaukset tukevat tätä päätöksentekoprosessia? Vastataksemme näihin kysymyksiin meidän on ensin asetettava tilanne, jossa ohjeistuksilla on merkitystä.

Siirtyminen vanhoista SWIFT-viestityypeistä (MT) ISO 20022 -standardin mukaisiin viesteihin kirjeenvaihtajapankkitoiminnassa (tunnetaan nimellä MT:stä MX:ään siirtyminen) on käynnissä, vaikkakin hitaasti (15 prosentista siirtymisen alkaessa maaliskuussa 2023 18 prosenttiin vuoden 2023 lopussa). Rajat ylittäville maksuille (CBPR+) ja suurmaksuille (HVPS+) on selkeät standardit sekä suosituksia siitä, miten ohjeita (CPMI) käytetään parhaiten ja milloin aikataulut on asetettu.

Hieman terminologiaa muistin virkistämiseksi:

• MT (SWIFT Message Types) - otettiin käyttöön vuonna 1977, ja sitä käytetään standardina maksuissa, kassanhallintaan, kaupan rahoitukseen ja treasury-liiketoimintaan.
• ISO 20022 (MX-muoto) – perustettiin vuonna 2004 toteuttamaan parannuksia, jotka vähentävät manuaalista puuttumista asiaan ja tehostavat petosten ehkäisyä.
• CBPR+ (Cross Border Payments & Reporting Plus) - maailmanlaajuiset ohjeet liiketoimintatavoista ja ISO 20022 -standardin käyttöönotosta pankkien yhdenmukaisen käyttöönoton ja toteutuksen varmistamiseksi
• HVPS+ (High Value Payment Systems Plus) – käyttöohjeet suurten maksujen automaattiseen käsittelyyn ja parempiin asiakaskokemuksiin sekä viime kädessä markkinainfrastruktuurien (MI) yhteentoimivuuden edistämiseen.
• CPMI (Bank of International Settlement (BIS) Committee on Payments and Market Infrastructures) – keskittyy koko maksuketjuun puuttuakseen mahdollisiin ristiriitoihin rajat ylittävän maksun tietylle vaiheelle asetettujen käyttöohjeiden välillä.
• Kotimaiset maksut – ei maailmanlaajuista "velvollisuutta" siirtyä, mutta IP+ (Instant Payments Plus) -ohjeiden päivitys on tulossa

Miten nämä nyt liittyvät toisiinsa? CBPR+ ja HVPS+ ovat hyvin samankaltaisia (edellinen kattaa rajat ylittävät kirjeenvaihtajapankkitapahtumat ja toinen suurten maksujen maksut), mutta täydellistä vastaavuutta ei ole – markkinainfrastruktuurille (MI) lähetetty maksu käyttää tilisiirron viestityyppiä (pacs.008). HVPS+:n käyttöohjeiden mukaisesti, ja kun se on toimitettu kirjeenvaihtajapankille, se käyttää CBPR+:n käyttöohjeita. Siksi pankkien on varmistettava, että ne ymmärtävät molemmat ohjeet ja osaavat kaikki ISO 20022 -standardin murteet.

CPMI vie asiat tason syvemmälle – se kääntää yleiset ohjeet käytännössä (esimerkiksi Unique End to End Reference ID:n eli UETR:n yleinen käyttö), esimerkiksi päivämäärä- ja aikaelementtien käyttö.

Rajat ylittävien maksujen osalta pankkien on siirryttävä ISO 20022 -standardiin, ja suurten maksujen selvitysten siirtymistä suositellaan, mutta kukaan ei näytä puhuvan kotimaisista maksuista. Tässä nimenomaisessa tilanteessa ei ole velvoitetta, ellei maan keskuspankki tai rahaviranomainen sitä määrää. Joten heidän ei tarvitse investoida näihin muutoksiin, eihän? No, se riippuu. Jos yhteydenpito muiden maiden maksupalveluntarjoajiin on välttämätöntä, yhteisen standardin käyttöönotto on järkevää. Myös pankkien kannalta voisi olla kiinnostavaa, että niillä olisi kotimaisille ja rajat ylittäville maksutapahtumilleen yhdenmukaiset formaatit, koska se antaisi niille mahdollisuuden hyödyntää maksu- ja operatiivisia resurssejaan paremmin tiedon jakamisen kannalta.

Yrityksille ISO 20022 -standardin arvo esimerkiksi paremman täsmäytyksen tukevien tietojen tarjoamisessa on yhtä lailla merkityksellinen kotimaisten maksujen osalta. Kun maa tai alue harkitsee nykyisen maksualustansa korvaamista, kuten Pohjoismaissa tapahtuu, on harkittava paitsi ISO 20022 -standardin käyttöä, myös sitä, mitä on sisällytettävä rajat ylittävän yhteenliitettävyyden helpottamiseksi, kun aika koittaa. Joten ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa vastausta – jokaisen prosessorin on tarkasteltava omaa käyttötapaustaan nähdäkseen, mikä on järkevää.

Vaikka kotimaisilla maksuilla ei tällä hetkellä ole maailmanlaajuista velvoitetta siirtyä ISO 20022 -standardiin, strateginen päätös voi olla arvioida, mikä on parasta maksutarpeiden perusteella, jotta voidaan helpottaa rajat ylittäviä yhteyksiä ja hyödyntää operatiivisia resursseja tehokkaammin.

Rajat ylittävien maksujen osalta pankkien on siirryttävä ISO 20022 -standardiin, ja suurten maksujen selvitysten siirtymistä suositellaan, mutta kukaan ei näytä puhuvan kotimaisista maksuista. Tässä nimenomaisessa tilanteessa ei ole velvoitetta, ellei maan keskuspankki tai rahaviranomainen sitä määrää. Joten heidän ei tarvitse investoida näihin muutoksiin, eihän? No, se riippuu. Jos yhteydenpito muiden maiden maksupalveluntarjoajiin on välttämätöntä, yhteisen standardin käyttöönotto on järkevää. Myös pankkien kannalta voisi olla kiinnostavaa, että niillä olisi kotimaisille ja rajat ylittäville maksutapahtumilleen yhdenmukaiset formaatit, koska se antaisi niille mahdollisuuden hyödyntää maksu- ja operatiivisia resurssejaan paremmin tiedon jakamisen kannalta.