Julkaistu: 22. marraskuuta 2019 | Päivitetty: 7. maaliskuuta 2024
Kyberturvallisuuden kontrollitoimenpiteisiin investoidaan maailmanlaajuisesti miljardeja dollareita. Cybersecurity Venturesin tilastojen mukaan se on vain murto-osa yli kolmen biljoonan dollarin summasta, jonka kyberturvallisuusloukkaukset maksavat organisaatioille vuosittain. Lisärahan käyttäminen ongelman ratkaisemiseen lisää vain hukattujen kustannusten riskiä.
Kyse ei välttämättä ole siitä, etteivät kyberturvallisuuden suojatoimet toimisi; ongelmana on se, että ne ovat usein tehottomia, niitä ei priorisoida oikein eivätkä ne pysy kasvavan uhkamäärän tahdissa. Ja nämä biljoonat dollarit eivät edes sisällä ilmoittamatta jäävien tietoturvaloukkausten kustannuksia.
Yksinkertaisesti sanottuna organisaatiot tarvitsevat parempia ratkaisuja ja parempaa operatiivista näkyvyyttä päivittäisten riskien taloudellisiin vaikutuksiin. Kun organisaation johtokin, IT- ja turvallisuusosastot saavat parempaa tietoa, ne voivat tehdä tietoisempia ja riskiperusteisia päätöksiä pääoman ja henkilöresurssien kohdentamisesta selviytyäkseen tästä haasteesta.
Yksinkertaisesti sanottuna organisaatiot tarvitsevat parempia ratkaisuja ja parempaa operatiivista näkyvyyttä päivittäisten riskien taloudellisiin vaikutuksiin. Kun organisaation johtokin, IT- ja turvallisuusosastot saavat parempaa tietoa, ne voivat tehdä tietoisempia ja riskiperusteisia päätöksiä pääoman ja henkilöresurssien kohdentamisesta selviytyäkseen tästä haasteesta.
Tietomurtojen ilmeiset ja välittömät kustannukset aiheutuvat tietojen menetyksestä sekä viranomaisten valvonnasta ja sakkojen käsittelystä haitallisen hyökkäyksen jälkeen. Haitalliset hyökkäykset selittävät vain puolet kaikista tietomurroista – toinen puoli jakautuu inhimillisten virheiden ja järjestelmävirheiden kesken – ja kukin tietomurto maksaa keskimäärin 3,92 miljoonaa dollaria, ilmenee Ponemon Instituten hiljattain tekemästä tutkimuksesta.
Everything as a Service (XaaS) -mallin ja esineiden internetin (IoT) yleistymisen myötä organisaatiot kohtaavat joka päivä valtavia riskejä harjoittaessaan liiketoimintaa useissa eri kanavissa ja laitteissa oman toimintaympäristönsä ulkopuolella. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat erityisen suuressa vaarassa, koska niillä on vähemmän resursseja kyberturvallisuuden hallintaan. Samaan aikaan suuryritykset, joilla on paremmat resurssit, kohtaavat suurempia maineriskejä ja joutuvat maksamaan tuntuvampia sakkoja tietoturvaloukkauksista.
Vaikka uuden suojakerroksen tai korjauspäivityksen lisääminen hankalasti hallittavaan kyberturvallisuuden hallintakeinojen kokonaisuuteen saattaa vaikuttaa ilmeiseltä ratkaisulta, kaikenlainen vahvistaminen koosta riippumatta on tehotonta, jos muuri on rakennettu hiekasta.
Ponemonin tutkimuksen mukaan tietomurron jälkeinen liiketoiminnan menetys on yli kolmasosa tietomurron keskimääräisistä kokonaiskustannuksista, 1,42 miljoonaa dollaria, ja se on kustannusten suurin osuus. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että loput kustannukset aiheutuvat usein yli vuosi tietomurron jälkeen, eikä niitä useinkaan oteta huomioon. Tiukasti säännellyillä aloilla, kuten terveydenhuollossa ja rahoituspalveluissa, prosessi on yleensä kaikkein pisin, koska vauriot kuluttajien luottamukselle ovat niin syviä. Eikä tilannetta auta se, että saman tutkimuksen mukaan keskimääräiseen tietomurtoon reagoiminen kestää yhdeksän kuukautta, sisältäen yli seitsemän kuukautta sen tunnistamiseen ja kaksi kuukautta sen hillitsemiseen. Lopulta tulee piste, jossa uskollisen kuluttajakunnan uudelleenrakentamiseen tarvittava investointi vaarantuu vakavasti uuden tietomurron mahdollisuuden vuoksi.
Gartnerin raportin mukaan globaalien kyberturvallisuusmenojen ennustetaan nousevan 170,4 miljardiin dollariin vuoteen 2022 mennessä. Mastercard uskoo, ettei organisaatioiden tule investoida lisää rahaa vääriin kyberturvallisuuskontrolleihin. Käyttämällä kontekstuaalista ja kvantitatiivista lähestymistapaa riskien analysointiin, kyberturvallisuuspalvelumme antavat organisaatioille mahdollisuuden keskittää investoinnit alueille, jotka tuottavat suurimman hyödyn priorisoimalla toimia kustannusten, ajan ja vaikutusten perusteella. Ratkaisumme, jotka on kehitetty jatkuvaksi sykliksi kertaluonteisen korjauksen sijaan, arvioivat jatkuvasti uudelleen riskiskenaarioita, jotta organisaatiot voivat kehittyä kyberrikollisuuden mukana sen sijaan, että reagoisivat siihen.